Edellisessä viestissäni kirjoitin Elisan toiminnasta euron sunnuntaiden osalta. Päätin, että kun sopimus loppuu, irtisanon DNA:lta hankkimani väliaikaisen liittymän ja vaihdan Kolumbuksen liittymäni uuteen DNA-liittymään, jotta saan pitää vanhan puhelinnumeroni. Ja näin lopulta tapahtui.
Kun joulukuussa sitten tilasin DNA:lta uuden liittymän ja siirsin Kolumbuksen puhelinnumeroni tähän liittymään, sain puhelun Elisalta. He tiedustelivat syytä vaihtoaikeisiini. Selitin tilanteen ja miesmyyjä toisessa päässä ihmetteli myöskin asiaa ja oli kanssani samaa mieltä siitä, että se oli kohtuutonta ja ilman muuta olisi pitänyt toimia toisin. (Tietysti hän sanoi niin, koska vahinkoa ei enää voisi korjata ja siksi sillä ei ole mitään merkitystä.) Joka tapauksessa tämä myyjä sitten lupasi muistaakseni 200 eurolla puheaikaa (50 eurolla olisin saanut DNA:lta), jos pidän vanhan Kolumbuksen liittymäni. No, suostuin, sillä olen ollut muuten ollut erittäin tyytyväinen Kolumbuksen liittymään. Elisalle oli siis annettu anteeksi. Tässä vaiheessa myyjä sitten ilmoitti, että tämähän on sitten jälleen se vuoden sopimus, jolla saa sitten myös Euron sunnuntait. Ajattelin, että tuo olisi pitänyt ilmoittaa jo aiemmin. Joka tapauksessa päätin kuitenkin suostua tarjoukseen, sillä kauna Elisaa kohtaan oli unohdettu ja 200 euron puheaika kuitenkin oli parempi kuin DNA:n vastaava tarjous. Lisäksi Elisan puhelinliittymä toimii mielestäni paremmin.
Mutta sitten, 15. huhtikuuta 2010, päätin irtisanoa Elisan kaapelikortin, sillä en ole sillä tehnyt yhtään mitään lukuunottamatta Big Brother -kanavien tilausta kolmena vuonna (joista yksi ilmaiseksi). Nyt oli juuri tullut kortista myös vuosimaksu 30 euroa, joten ajattelin, että noin paljon en viitsi maksaa turhasta. Laskin, että olin "käyttänyt" korttia 4 kuukautta 12:sta, joten maksettavaa jäisi 10 euroa. Perjantaina 16. huhtikuuta oli kaupan lakko, joten todennäköisesti Prisma-keskuksessa sijaitseva Elisan myymälä oli silloin suljettu. Sattumalta soittivat juuri sinä päivänä Elisalta ja yrittivät myydä maksukanavia.
Lauantaina lähdin sitten ruokaostosten yhteydessä Elisa Shopitiin. Myyjä totesi, että vuosimaksusta ei saa hyvitystä, vaikka palauttaisinkin kortin jo nyt. Kerroin, että en ole vielä ehtinyt maksaa laskua, mutta hän totesi siihen, että lasku on maksettava joka tapauksessa koko vuodelta, vaikka pitäisin kortin vain osan vuotta. Ihmettelin suuresti, millä tämä perusteltiin. Myyjä selitti, että vuoden vaihteessa asiakkaita oli tiedotettu hinnoittelumuutoksesta. Myönsin myyjälle nähneeni tämän kirjeen ja annoin kortin silti hänelle, koska en sillä tosiaankaan tee yhtään mitään (ja onpahan ainakin hyvä syy olla tilaamatta Big Brother -kanavaa ensi syksynä).
Kotona etsin Elisalta tulleen kirjeen ja tarkistin asian. Kirje on päivätty marraskuulle 2009 ja siinä mainitaan seuraavaa: "Elisa Kanavakortin hinnoittelu muuttuu 1.1.2010. Hinta nousee muutosten myötä 30 euroon/vuosi (vanha hinta Elisa 1,60 €/kk, TTV 20 €/v)." Nopeasti laskiessa Elisan aiempi vuosihinta oli siis 19,20 euroa ja se nostettiin vuoden alusta 30 euroon. Tästä tekstistä asiakkaan tulee siis päätellä se, että vuosimaksu on todellakin maksettava kokonaisuudessaan, vaikka kortti olisi käytössä vain osan vuodesta. Oli asia niin tai näin, mielestäni tällainen toiminta on törkeää Elisalta. Yhdistettynä viimevuotiseen sotkuun Euron sunnuntaiden kanssa, minulta meni luottamus Elisaan nyt lopullisesti. Puhelinliittymä onkin jälleen menossa vaihtoon, tällä kertaa lopullisesti. Nyt en kuitenkaan jää enää kikkailemaan väliaikaisten numeroiden kanssa, vaan otan kylmästi itselleni kokonaan uuden puhelinnumeron. Vanha numero pitää kuitenkin säilyttää vuoden loppuun Euron sunnuntai -sopimuksen vuoksi, joten kahdella rinnakkaisella numerolla mennään siihen asti. Elisaa käytän kuitenkin vielä hyväkseni puheaikaedun vuoksi 10 euroa kuukaudessa ja lisäksi sunnuntaisin.
tiistai 20. huhtikuuta 2010
maanantai 12. tammikuuta 2009
Kuuden euron sunnuntait
Tulipahan sitten kokeiltua, mitä tapahtuu, jos Euron sunnuntai -edun aikana puhelu venyy 3 sekuntia (Elisan kellon mukaan) maanantain puolelle. "Euron sunnuntai on kuluttaja-asiakkaille tarjolla oleva etu, jossa vuoden määräaikaisuutta vastaan sunnuntaisin kello 00.00–24.00 soitetut kotimaan normaalihintaiset puhelut maksavat enintään 1 € / sunnuntai / liittymä." –www.kolumbus.com.
Puheluni alkoi sunnuntaina klo 22:42:24 (jälleen Elisan aikaa) ja kesti 1:17:39. Normaalisti voisi ajatella, että tuosta puhelusta 1:17:36 olisi sijoittunut sunnuntaihin, jolloin siitä olisi Kolumbuksen ehtojen mukaan pitänyt veloittaa enintään 1 euro. Puheluni varmasti soitettiin sunnuntain puolella, kuten yllä oleva sopimusehto vaatii. Siitä todisteena puheluerittely. Näin ollen laskutettavaa puhetta maanantaille olisi jäänyt 3 sekunnin edestä, joka Kolumbuksen hinnoilla tarkoittaa 0,35 senttiä. Elisan laskutus kuitenkin onnistui kääntämään tilanteen niin, että puhelu veloitetaankin maanantain hinnaston mukaan kokonaisuudessaan, koska puhelu päättyi silloin. Ei siis riitä, että puhelu soitetaan sunnuntaina klo 0:00–24:00, vaan se on myös lopetettava sunnuntaina. Nimenomaan vielä Elisan kellon mukaan!
Hintaa puhelulleni tuli siis hieman yli 5,30 euroa. Ja kun pohjalla oli vielä muut sunnuntaipuhelut, joista siis veloitettiin yhteensä se euro, minulle Euron sunnuntai maksoi 6,30 euroa ja risat.
Soittelinpa sitten Kolumbuksen asiakaspalveluun ja siellä vastannut nainen kertoi, että valitettavasti tämä on normaali menetelmä, jos puhelu venyy maanantain puolelle. Missään en kuitenkaan muista nähneeni ehtoa, jonka mukaan puhelu veloitetaan kokonaisuudessaan normaalihinnaston mukaan, jos sekuntikin menee seuraavalle päivälle (jälleen Elisan kellon mukaan). Eipä luvannut asiakaspalvelija poistaa summaa laskulta, joten siltä seisomalta siirryin DNA:n asiakkaaksi. Kolumbuksen asiakkaana joudun kärvistelemään vielä vuoden loppuun asti, sillä Euron sunnuntai -etu vaatii 12kk määräaikaisen sopimuksen tekemistä. Puhelinnumeroni jää Kolumbukselle joulukuuhun 2009 asti mutta siihen asti käytän avaamaani uutta DNA-liittymää soittaessani ja Kolumbuksen liittymää (vanha numeroni) vastatessani puheluihin. Liittymätyyppini vaihdan Kolumbus K1:stä Kolumbus KK:hon, jolloin kuukausimaksukin tippuu 66 sentistä nollaan. Rahavirrat minulta Elisalle kuitenkin katkeavat jo nyt. Joulukuussa 2009, kun määräaikaissopimukseni päättyy, siirrän vanhan numeronikin DNA:lle.
Puheluni alkoi sunnuntaina klo 22:42:24 (jälleen Elisan aikaa) ja kesti 1:17:39. Normaalisti voisi ajatella, että tuosta puhelusta 1:17:36 olisi sijoittunut sunnuntaihin, jolloin siitä olisi Kolumbuksen ehtojen mukaan pitänyt veloittaa enintään 1 euro. Puheluni varmasti soitettiin sunnuntain puolella, kuten yllä oleva sopimusehto vaatii. Siitä todisteena puheluerittely. Näin ollen laskutettavaa puhetta maanantaille olisi jäänyt 3 sekunnin edestä, joka Kolumbuksen hinnoilla tarkoittaa 0,35 senttiä. Elisan laskutus kuitenkin onnistui kääntämään tilanteen niin, että puhelu veloitetaankin maanantain hinnaston mukaan kokonaisuudessaan, koska puhelu päättyi silloin. Ei siis riitä, että puhelu soitetaan sunnuntaina klo 0:00–24:00, vaan se on myös lopetettava sunnuntaina. Nimenomaan vielä Elisan kellon mukaan!
Hintaa puhelulleni tuli siis hieman yli 5,30 euroa. Ja kun pohjalla oli vielä muut sunnuntaipuhelut, joista siis veloitettiin yhteensä se euro, minulle Euron sunnuntai maksoi 6,30 euroa ja risat.
Soittelinpa sitten Kolumbuksen asiakaspalveluun ja siellä vastannut nainen kertoi, että valitettavasti tämä on normaali menetelmä, jos puhelu venyy maanantain puolelle. Missään en kuitenkaan muista nähneeni ehtoa, jonka mukaan puhelu veloitetaan kokonaisuudessaan normaalihinnaston mukaan, jos sekuntikin menee seuraavalle päivälle (jälleen Elisan kellon mukaan). Eipä luvannut asiakaspalvelija poistaa summaa laskulta, joten siltä seisomalta siirryin DNA:n asiakkaaksi. Kolumbuksen asiakkaana joudun kärvistelemään vielä vuoden loppuun asti, sillä Euron sunnuntai -etu vaatii 12kk määräaikaisen sopimuksen tekemistä. Puhelinnumeroni jää Kolumbukselle joulukuuhun 2009 asti mutta siihen asti käytän avaamaani uutta DNA-liittymää soittaessani ja Kolumbuksen liittymää (vanha numeroni) vastatessani puheluihin. Liittymätyyppini vaihdan Kolumbus K1:stä Kolumbus KK:hon, jolloin kuukausimaksukin tippuu 66 sentistä nollaan. Rahavirrat minulta Elisalle kuitenkin katkeavat jo nyt. Joulukuussa 2009, kun määräaikaissopimukseni päättyy, siirrän vanhan numeronikin DNA:lle.
keskiviikko 5. syyskuuta 2007
Mihinkäs valuuttaan nyt vaihdettiin?
Eilen huomasin autoni kytkyttimen hajonneen. Ikävää jo muutenkin mutta sen lisäksi jäi vielä Prisma-reissu väliin. Piti sitten tänään käydä vain S-marketissa hakemassa jotakin suuhunpantavaa. S-Marketissa huomasin, että jälleen on Suomeen otettu käyttöön jokin uusi valuutta. Eihän hinnat muuten voi nousta!
Tavallisimpien päivittäistavaroiden hinnat olivat nousseet Tampereen tasolle, paikoin jopa yli. Parin seuraavan päivän ruokani maksoivat nyt 6 euroa ja 92 senttiä. Ostoskorini sisälsi 3 litraa maitoa, 400g sika-nautaa, pussillisen karibianpataa sekä 8 lounassämpylää. Vuosi sitten vastaava kori olisi maksanut 32 senttiä vähemmän.
Tämä hinnannousu on selitettävissä vain valuutanvaihdoksella. Samanlainen hintojen nousu koettiin vuonna 2002, kun kaikki kallistui euroon siirtymisen takia. Ihmettelen vain, mihin valuuttaan nyt siirryttiin, sillä S-marketin hintalapuissa oli edelleen tuo tuttu €-merkki, numerot sen edessä vain olivat isommat. Myös kassakuitissa hinnat oli ilmoitettu euroina. Vai onko todellakin niin, että viiden ja puolen vuoden takainen eurovaihdos vaikuttaisi edelleenkin hintoihin? Oi niitä markka-aikoja, kun hinnat olivat vakiot.
Tavallisimpien päivittäistavaroiden hinnat olivat nousseet Tampereen tasolle, paikoin jopa yli. Parin seuraavan päivän ruokani maksoivat nyt 6 euroa ja 92 senttiä. Ostoskorini sisälsi 3 litraa maitoa, 400g sika-nautaa, pussillisen karibianpataa sekä 8 lounassämpylää. Vuosi sitten vastaava kori olisi maksanut 32 senttiä vähemmän.
Tämä hinnannousu on selitettävissä vain valuutanvaihdoksella. Samanlainen hintojen nousu koettiin vuonna 2002, kun kaikki kallistui euroon siirtymisen takia. Ihmettelen vain, mihin valuuttaan nyt siirryttiin, sillä S-marketin hintalapuissa oli edelleen tuo tuttu €-merkki, numerot sen edessä vain olivat isommat. Myös kassakuitissa hinnat oli ilmoitettu euroina. Vai onko todellakin niin, että viiden ja puolen vuoden takainen eurovaihdos vaikuttaisi edelleenkin hintoihin? Oi niitä markka-aikoja, kun hinnat olivat vakiot.
tiistai 4. syyskuuta 2007
Ensimmäinen häädetty
Tämän vuoden Big Brother on polkaistu käyntiin. Kauden alussa jälleen ihmiset valittivat, että tuotanto on ottanut mukaan vain tavallisia, tylsiä ihmisiä. Viikon perusteella ei hirveästi voi sanoa asukkaista juuta eikä jaata, mutta talossa oli jo nyt kaksi selvästi poikkeuksellista asukasta.
Einaria innokkaasti häätämässä olleet eivät tietenkään syyllisty haukkumiseen tuotannon tylsistä henkilövalinnoista, sillä olivat valmiita ajamaan selkeästi mielenkiintoisimman asukkaan kotiinsa. Maria oli toisaalta pienempi paha äänestää ulos, vaikka hän olikin toinen talon persoonista. Kuitenkin hänen esiintymisensä talossa oli tylsää katseltavaa ja uskon, että hän olisi kävellyt heti Einarin perässä ulos vapaaehtoisesti, ellei häntä olisi muuten ajettu kotiin. Näin ollen onkin hyvä, että Einari jäi vielä taloon.
Tänään julkaistaan yksi häätöäänestykseen joutuvista. Mikäli Einarin nimeä ei tänään kuulla, kuullaan joko Henrin tai Satun nimi. Näistä kolmesta asukkaasta äänestyksessä on veikkaukseni mukaan vähintään kaksi. Jos minä saisin päättää, seuraavaksi kotiin lähtisi Satu.
Einaria innokkaasti häätämässä olleet eivät tietenkään syyllisty haukkumiseen tuotannon tylsistä henkilövalinnoista, sillä olivat valmiita ajamaan selkeästi mielenkiintoisimman asukkaan kotiinsa. Maria oli toisaalta pienempi paha äänestää ulos, vaikka hän olikin toinen talon persoonista. Kuitenkin hänen esiintymisensä talossa oli tylsää katseltavaa ja uskon, että hän olisi kävellyt heti Einarin perässä ulos vapaaehtoisesti, ellei häntä olisi muuten ajettu kotiin. Näin ollen onkin hyvä, että Einari jäi vielä taloon.
Tänään julkaistaan yksi häätöäänestykseen joutuvista. Mikäli Einarin nimeä ei tänään kuulla, kuullaan joko Henrin tai Satun nimi. Näistä kolmesta asukkaasta äänestyksessä on veikkaukseni mukaan vähintään kaksi. Jos minä saisin päättää, seuraavaksi kotiin lähtisi Satu.
maanantai 27. elokuuta 2007
Kerrostalo on jännä talo
On ihmisiä, jotka tykkäävät valittaa. Nämä voidaan jakaa kahteen ryhmään: ihmisiin, jotka valittavat aiheesta ja ihmisiin, jotka valittavat vain valittaakseen. Talossa, jossa vietin lapsuuteni, osa asukkaista kuului jälkimmäiseen ryhmään. Aiemmin tässä hervantalaisessa taloyhtiössä oli mukava asua, lapset pelailivat palloa takapihalla, juoksentelivat ja keinuivat. Piha oli hienosti hoidettu ja kaikki asukkaat tunsivat toisensa. Nykyisin piha on käyttämättömänä, sillä kaikki lapsiperheet muuttavat heti pois talosta huomatessaan, kuinka ahdasmielistä ja ankeaa väkeä talossa asuu.
Linja alkoi kiristyä erään asukkaan valittaessa alakerran vessan vetämisestä. En ymmärtäisi tätä valittamista, vaikka vessaa ei olisikaan vedetty keskellä päivää, kuten tässä tapauksessa oli tehty. Kerhohuoneen liiallinen käyttö johti väliaikaiseen käyttökieltoon ja nykyisin vain muutamalla talon asukkaalla on avain 'kerhikselle'. Avaimen lainaaja merkitään päivämäärän ja kellonajan kera avaimen haltijan ylläpitämään vihkoon. Kerhohuoneen seinällä on myös nykyisin lappu, joka huomauttaa, että kerhohuonetta ei ole tarkoitettu oleskeluun.
Suurin kummastus tässä idioottimaisessa touhussa on kuitenkin tänään huomaamani lappu rappukäytävien ilmoitustaululla. Isännöitsinjän allekirjoittamassa lapussa sanotaan, että taloyhtiön päätöksellä runkoäänien tuottaminen (lapussa annettiin esimerkeiksi timpraaminen ja soittaminen) on kielletty klo 19.00 alkaen ja viikonloppuisin kokonaan. Normaaleissa taloyhtiöissä tällainen toiminta on kielletty vasta kello 22.00 alkaen, viikonloppuisin joissakin taloissa jopa myöhemmin. Voin vain arvailla, miten tällainen päätös ylipäätään on saatu aikaiseksi.
Mietitäänpä hetki, mistä löytyy varmimmin asukas, joka ei voi sietää meteliä tai ylimääräisiä ääniä. Kerrostalostahan se löytyy. Miksi ihmeessä tällaisten ihmisten pitää muuttaa kerrostaloon? Haluavatko he välttämättä saada nipon maineen vai yrittävätkö he todellakin saada naapurinsa elämään heidän haluamallaan tavalla? Suomi on sen verran laaja maa, että jokaiselle erakolle löytyy varmasti jokin pieni torppa keskeltä metsää, jonne voi muuttaa, jos haluaa rauhaa. Pitää olla todellakin tyhmä, jos luulee, että kerrostalossa on aina rauhallista.
Linja alkoi kiristyä erään asukkaan valittaessa alakerran vessan vetämisestä. En ymmärtäisi tätä valittamista, vaikka vessaa ei olisikaan vedetty keskellä päivää, kuten tässä tapauksessa oli tehty. Kerhohuoneen liiallinen käyttö johti väliaikaiseen käyttökieltoon ja nykyisin vain muutamalla talon asukkaalla on avain 'kerhikselle'. Avaimen lainaaja merkitään päivämäärän ja kellonajan kera avaimen haltijan ylläpitämään vihkoon. Kerhohuoneen seinällä on myös nykyisin lappu, joka huomauttaa, että kerhohuonetta ei ole tarkoitettu oleskeluun.
Suurin kummastus tässä idioottimaisessa touhussa on kuitenkin tänään huomaamani lappu rappukäytävien ilmoitustaululla. Isännöitsinjän allekirjoittamassa lapussa sanotaan, että taloyhtiön päätöksellä runkoäänien tuottaminen (lapussa annettiin esimerkeiksi timpraaminen ja soittaminen) on kielletty klo 19.00 alkaen ja viikonloppuisin kokonaan. Normaaleissa taloyhtiöissä tällainen toiminta on kielletty vasta kello 22.00 alkaen, viikonloppuisin joissakin taloissa jopa myöhemmin. Voin vain arvailla, miten tällainen päätös ylipäätään on saatu aikaiseksi.
Mietitäänpä hetki, mistä löytyy varmimmin asukas, joka ei voi sietää meteliä tai ylimääräisiä ääniä. Kerrostalostahan se löytyy. Miksi ihmeessä tällaisten ihmisten pitää muuttaa kerrostaloon? Haluavatko he välttämättä saada nipon maineen vai yrittävätkö he todellakin saada naapurinsa elämään heidän haluamallaan tavalla? Suomi on sen verran laaja maa, että jokaiselle erakolle löytyy varmasti jokin pieni torppa keskeltä metsää, jonne voi muuttaa, jos haluaa rauhaa. Pitää olla todellakin tyhmä, jos luulee, että kerrostalossa on aina rauhallista.
tiistai 6. maaliskuuta 2007
Windows Vistan aktivointi
Ostin tietokoneeseeni Windows Vista Home Premiumin vajaa viikko sitten. Tilille tullut lovi oli melkoinen mutta pitihän sitä uusi käyttöjärjestelmä saada. Asennus sujui mukavasti ja pienistä ongelmista selvisin lopulta mallikkaasti. Vistaan tottumiseen menee tietysti aikaa mutta sitähän minulla on.
Windowsin automaattisen päivitystyökalu päivitti tietokoneeseeni ajurit s-ATA-kiintolevyilleni. Tämän päivityksen jälkeen Windows älykkäästi ilmoitti minulle, että laitteistoa on päivitetty radikaalisti ja sen vuoksi se tulee aktivoida uudelleen kolmen päivän kuluessa tai muuten Windows sanoo sopimuksensa irti. Tarjosipa Windows vielä linkinkin aktivointityökaluun.
Kuinka ollakaan, aktivointivaiheessa Windows ilmoitti samannimisen tuoteavaimen olevan jo käytössä. Aivan, minähän sen samaisen tuotetunnuksen olin neljä päivää aiemmin Microsoftille lähettänyt. Ongelman ratkaisuksi Windows tarjosi mahdollisuutta soittaa ilmaiseen palvelunumeroon, jossa automaatille syötettiin puhelimella ruudulle ilmestynyt 54-numeroinen tarkistusluku. Sitten automaatti vielä kyseli Windowsin hankkimisesta ja käytöstä.
Tämän jälkeen automaatti vaihtui oikeaan asiakaspalvelijaan, mikä kieltämättä sai minut hämilleen. Toisessa päässä vastannut virkailija joutui huhuilemaan minua uudemmankin kerran ennen kuin tajusin, että oikea ihminenhän siellä sillä hetkellä puhui. Lisäksi hän kysyi samat kysymykset kuin automaatti hetkeä aiemmin. Hän sentään ilmoitti, mitä seuraavaksi tapahtuu ja että jatkon hoitaa jälleen automaatti.
Automaatti sitten luetteli minulle vielä 42-numeroisen koodin, jonka syötin Windowsin aktivointi-ikkunaan. Välillä numeroista oli vaikea saada selvää, kun robotti niitä luetteli. Onneksi ne sentään sai kuunnella uudelleen. Tämän vaiheen jälkeen Windows ilmoitti, että Windowsini on aktivoitu. Jippii! Ja jos tämän ruljanssin joutuu käymään läpi joka kerta, kun päivittää laitteistoaan, on jossakin vikaa.
Windowsin automaattisen päivitystyökalu päivitti tietokoneeseeni ajurit s-ATA-kiintolevyilleni. Tämän päivityksen jälkeen Windows älykkäästi ilmoitti minulle, että laitteistoa on päivitetty radikaalisti ja sen vuoksi se tulee aktivoida uudelleen kolmen päivän kuluessa tai muuten Windows sanoo sopimuksensa irti. Tarjosipa Windows vielä linkinkin aktivointityökaluun.
Kuinka ollakaan, aktivointivaiheessa Windows ilmoitti samannimisen tuoteavaimen olevan jo käytössä. Aivan, minähän sen samaisen tuotetunnuksen olin neljä päivää aiemmin Microsoftille lähettänyt. Ongelman ratkaisuksi Windows tarjosi mahdollisuutta soittaa ilmaiseen palvelunumeroon, jossa automaatille syötettiin puhelimella ruudulle ilmestynyt 54-numeroinen tarkistusluku. Sitten automaatti vielä kyseli Windowsin hankkimisesta ja käytöstä.
Tämän jälkeen automaatti vaihtui oikeaan asiakaspalvelijaan, mikä kieltämättä sai minut hämilleen. Toisessa päässä vastannut virkailija joutui huhuilemaan minua uudemmankin kerran ennen kuin tajusin, että oikea ihminenhän siellä sillä hetkellä puhui. Lisäksi hän kysyi samat kysymykset kuin automaatti hetkeä aiemmin. Hän sentään ilmoitti, mitä seuraavaksi tapahtuu ja että jatkon hoitaa jälleen automaatti.
Automaatti sitten luetteli minulle vielä 42-numeroisen koodin, jonka syötin Windowsin aktivointi-ikkunaan. Välillä numeroista oli vaikea saada selvää, kun robotti niitä luetteli. Onneksi ne sentään sai kuunnella uudelleen. Tämän vaiheen jälkeen Windows ilmoitti, että Windowsini on aktivoitu. Jippii! Ja jos tämän ruljanssin joutuu käymään läpi joka kerta, kun päivittää laitteistoaan, on jossakin vikaa.
keskiviikko 21. helmikuuta 2007
Webbisuunnittelusta
Työpaikkahakemusten lähettäminen viimeinkin palkitsi minut eilen, kun sain kutsun erääseen web-sivuja tuottavaan yritykseen työhaastatteluun. Paikka olisi varmasti ollut mielenkiintoinen ja sijaintikin oivallinen. Yrityksen toimisto sijaitsee Helsingin Ruoholahdessa. Onneksi kuitenkin muistin ilmoittaa heille, että koska olen päätoiminen opiskelija, voin työskennellä vain huhtikuusta elokuuhun. Ilmoittivat sitten, että hakevat vain vakituista webmasteria, joten se siitä työpaikasta.
Yritys halusi työhakemuksen mukana lähetettävän harjoitustehtäviä, joita heidän sivullaan oli, jotta he näkisivät hakijoiden taitotason. Tein tehtävät omalla tavallani ja sivussa kritisoin samalla yrityksen tapaa tehdä sivustoja. Vaikka yrityksen tekemät sivustot ovatkin nättejä, niiden toteutus on jotakin aivan kamalaa. Sivustoilla on taulukkotaitto, standardeista ei ole tietoakaan ja esteettömyyttä ei ole otettu huomioon lainkaan.
Ilmeisesti (ja valitettavasti) nykyisin on vallalla silmäkarkin tarjoaminen joka paikassa. Yritys haluaa kotisivuilleen paljon flash-animaatioita ja pientä fonttia, koska on nähnyt muillakin sivuilla olevan sellaisia. Sillä tavalla viestitään muille, että ollaan teknologian huipulla. Lisäksi sivuilla on valikoita, jotka kauniisti avautuvat, kun hiiren vie niiden päälle. Asiahan voi olla ihan mielenkiintoista niin kauan, kun sivoston käyttäjä osuu sopivaan muottiin, eli käyttää nykyaikaista graafista selainta ladattuna multimediapäivityksillä, isolla resoluutiolla, on hyvänäköinen ja käyttää nopeaa internetyhteyttä ja sallii Javascriptin.
Mutta entäpä selaajat, jotka ovat näkövammaisia, käyttävät kännykkä- tai tekstiselainta? Heitä ei oteta huomioon ollenkaan, sillä he ovat vähemmistöä. Yritykset haluavat värikkäät ja välkkyvät nettisivut, jotka miellyttävät(?) silmää mutta joita usein sen seurauksena on vaikea käyttää. Yrittäkääpä käyttää joidenkin yritysten nettisivuja kännykällänne. Yrityksillä tuntuu olevan varaa menettää osa maksavista asiakkaistaan rajoittamalla informaation saantia, jotta silmäkarkkia ja välkkyvää grafiikkaa saataisiin näkyville!
Mikä on asiakkaan tarkoitus tämän vieraillessa internet-sivuilla? Käsi ylös nyt, jos luulet syyn olevan hieno ulkoasu, erikoisefektit ja välkkyvät mainokset. Suurella todennäköisyydellä olet väärässä, jos nostit kätesi. Todennäköisesti asiakas kuitenkin haluaa informaatiota. Informaatiota välitetään helpoiten tekstinä ja kuvina. Tämän informaation kuitenkin pitää olla helposti saavutettavissa mahdollisimman montaa eri kanavaa pitkin.
Olen huomannut, että informaation löytäminen on erittäin tuskaista varsinkin joidenkin videopelien sivustoilta, jotka yleensä on toteutettu upealla, tai niin luullaan, flashilla. Onhan peli hyvällä grafiikalla varustettu, joten sivuston pitää mätsätä siihen. Sivuston latautuminen kestää kauan jopa nopeilla yhteyksillä, joten jo odottamisen aikana ärsyynnyn helposti. Sitten pitäisi navigoida välkkyvässä objektiviidakossa etsimässä haluaamani informaatiota, jota ei yleensä ole viitsitty edes kirjoittaa sivulle.
Tänään kokeilin tätä omaa sivustoani kännykkäni selaimella ja ilokseni huomasin sen toimivan oikein mainiosti. Voisin tietenkin vielä räätälöidä kännykälle oman, vieläkin paremman version sivusta jossakin vaiheessa. Sekin käy kätevästi uudella css-tiedostolla.
Yritys halusi työhakemuksen mukana lähetettävän harjoitustehtäviä, joita heidän sivullaan oli, jotta he näkisivät hakijoiden taitotason. Tein tehtävät omalla tavallani ja sivussa kritisoin samalla yrityksen tapaa tehdä sivustoja. Vaikka yrityksen tekemät sivustot ovatkin nättejä, niiden toteutus on jotakin aivan kamalaa. Sivustoilla on taulukkotaitto, standardeista ei ole tietoakaan ja esteettömyyttä ei ole otettu huomioon lainkaan.
Ilmeisesti (ja valitettavasti) nykyisin on vallalla silmäkarkin tarjoaminen joka paikassa. Yritys haluaa kotisivuilleen paljon flash-animaatioita ja pientä fonttia, koska on nähnyt muillakin sivuilla olevan sellaisia. Sillä tavalla viestitään muille, että ollaan teknologian huipulla. Lisäksi sivuilla on valikoita, jotka kauniisti avautuvat, kun hiiren vie niiden päälle. Asiahan voi olla ihan mielenkiintoista niin kauan, kun sivoston käyttäjä osuu sopivaan muottiin, eli käyttää nykyaikaista graafista selainta ladattuna multimediapäivityksillä, isolla resoluutiolla, on hyvänäköinen ja käyttää nopeaa internetyhteyttä ja sallii Javascriptin.
Mutta entäpä selaajat, jotka ovat näkövammaisia, käyttävät kännykkä- tai tekstiselainta? Heitä ei oteta huomioon ollenkaan, sillä he ovat vähemmistöä. Yritykset haluavat värikkäät ja välkkyvät nettisivut, jotka miellyttävät(?) silmää mutta joita usein sen seurauksena on vaikea käyttää. Yrittäkääpä käyttää joidenkin yritysten nettisivuja kännykällänne. Yrityksillä tuntuu olevan varaa menettää osa maksavista asiakkaistaan rajoittamalla informaation saantia, jotta silmäkarkkia ja välkkyvää grafiikkaa saataisiin näkyville!
Mikä on asiakkaan tarkoitus tämän vieraillessa internet-sivuilla? Käsi ylös nyt, jos luulet syyn olevan hieno ulkoasu, erikoisefektit ja välkkyvät mainokset. Suurella todennäköisyydellä olet väärässä, jos nostit kätesi. Todennäköisesti asiakas kuitenkin haluaa informaatiota. Informaatiota välitetään helpoiten tekstinä ja kuvina. Tämän informaation kuitenkin pitää olla helposti saavutettavissa mahdollisimman montaa eri kanavaa pitkin.
Olen huomannut, että informaation löytäminen on erittäin tuskaista varsinkin joidenkin videopelien sivustoilta, jotka yleensä on toteutettu upealla, tai niin luullaan, flashilla. Onhan peli hyvällä grafiikalla varustettu, joten sivuston pitää mätsätä siihen. Sivuston latautuminen kestää kauan jopa nopeilla yhteyksillä, joten jo odottamisen aikana ärsyynnyn helposti. Sitten pitäisi navigoida välkkyvässä objektiviidakossa etsimässä haluaamani informaatiota, jota ei yleensä ole viitsitty edes kirjoittaa sivulle.
Tänään kokeilin tätä omaa sivustoani kännykkäni selaimella ja ilokseni huomasin sen toimivan oikein mainiosti. Voisin tietenkin vielä räätälöidä kännykälle oman, vieläkin paremman version sivusta jossakin vaiheessa. Sekin käy kätevästi uudella css-tiedostolla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)